Jos saisin sydämensä suostumusta
Ma tutkia ja hälle ilmoittaa,
Kuink' ääretön on rakkauteni —
Jonathan.
"Jos saisin tutkia ja ilmoittaa"
Niin lausut teeskennellyn muotoisena
Kuin veitikka se, joka varkahin
On naapurinsa kukkatarhass' ollut,
Ja, kukkakimppu huostassaan jo, sitte,
Havaittuansa tarhan haltijan,
Suin anovaisin hälle lausuisi:
"Suo kukkais tuoksua mun aistia
Ja hajuansa hiukan haistella,
Ett' oppisin mä niitä tuntemaan".
Vaan turha lienee tuota tutkistella,
Oletko käynyt kukkatarhassamme
Sen kukkasia varkain poimimassa,
Kun tuntumaton, lausuu sananlasku,
On nuorukaisen jälki neitsen luo.
Mä, ystäväni, vannon koittaakseni,
Mi mahdollist' on, jotta Mikalin
Sa puolisoksi saisit arnahaksi.
Ei vaarahan sentähden syöksyä
Sun tarvinne.
David.
Oi, jalo Jonathan!
Suo lujana mun olla päätöksessä,
Jonk' äsken Doegille julkasin,
Se lempenikin näytteeks olkohon.
Mä miesten kanssa, joiden päälliköksi
On kuningas mun pannut, vihamiesten
Käyn kimppuhun nyt —
Jonathan.
Sua seuraisin
Mä mielelläin.
David.
Ei käy se laatuhun.
Jonathan