David.
Se Herra,
Jonk' edessä on kaikki valkeus
Ja joka sydämet ja munaskuut —
Jonathan (Davidille).
Pois pakene, jos henkesi on kallis.
Nyt valloissaan on pimeyden valta.
Sen raivoa ei voi nyt hillitä
Pää-enkelinkään Mikaelin voima.
(David pakenee).
Mikal (langeten polvillensa).
Voi isä armas, kuule lastasi,
Jonk' ahdistus on ääretön —
Jonathan (kuiskaa Mikalille).
Pois riennä
Ja Davidia seuraa kotihis.
Kenties sä siellä sukkeluudellas
Voit kuolemasta kultas suojella.
(Mikal rientää samaa tietä kuin David).