Doeg (itsekseen, katsellen sisaruksia).

Jos säälimisen mull' ois tuntoa,
Ma suruansa surkuttelisin.
Heit' ahdistaa sen tuskan aavistus,
Jok' etehensä aukee ennenkuin
On tiiman matkaa päivä ehtinyt.
Vaan säälimys ei sovi miehekkäälle
Mun luonnolleni. Vaimoin, lapsien
Se mieltä lystiksensä pehmitelköön.
En sellainen ma narri ole, että,
Kun vihamieheni on miekkan' alla,
Mä henkeänsä säästäin selkäni
Hänelle käännän varomattomana.
Ken käski heitä tielle siirtymään,
Jonk' koston' itse kulkeaksensa
Valitsi, jollei esteitä se kärsi?
He onneansa siitä syyttäkööt.

(Saul tulee, tarkastaen synkeällä katsannolla läsnä-olevia).

Saul.

Me vietämme nyt juhlaa uuden kuun.
Tää toinen päivä uutta kuuta on,
Joks' aina sukukunta kuninkaan
Kokoontunut on tänne kartanooni,
Myös palvelija-joukko parahin
On näinä päivin' täällä koossa ollut.
Miest' yhtäkään ei sukukunnastamme,
Jot' uskolist' on mieltä kantanut
Ja jota sairaus ei estänyt,
Viel' ole täällä tällöin kaivattu.
Nyt sija yks' on täällä tyhjänä,
Se arvoisan pereeni jäsenen
On paikka oikealla puolellain.
Miss' Isain poika on, kun pöytähän
Ei eilen eikä tänäpänäkään
Hän ole tullut, sano Jonathan,
Sa kaikista sen tiennet parhaiten.

Jonathan

Hän päästäksensä Bethlehemihin
Hartaasti halasi ja mulle lausui:
"Jos silmissäsi olen armon saanut,
Niin salli minun mennä kaupunkiin,
Miss' isäni ja meidän sukukunta
Nyt uhraavat ja juhlaa viettävät.
Mun veljen' itse sinne kutsuivat".
Sukunsa rakkaus kun häntä sinne
Näin houkutteli, puolest' isäni
Ma luvan annoin hälle lähteä.
Viaksi tuot' et mulle lukene.

Saul.

Sen valhettelet, varmaan valhettelet
Sa, paha poika, tottelematon.
Ei uhrijuhlaa kuulla uudella
Sukunsa yhdess' ennen viettänyt.
Sa salaliitoss' ollen kanssansa
Johonkin hänen olet kätkenyt,
Ett' etehen' ei tulla tarvitsis
Hän kapinansa töistä vastaamaan.
Ei entisistä uhriretkistään
Hän tiliä viel' ole mulle tehnyt.
Et luulla taida, poika kelvoton,
Mun tietäväni, kuinka häpeäsi
Sek' äidillesi että itselles
Sa Isain pojan olet valinnut.
Niin kauan kuin hän maassa matkustaa,
Et ole sinä eikä valtakuntas?
Maan päällä seisova. Nyt ankaraa
Sanaani kuule: tänne tyköni
Hän saata kohta, sillä kuolemaan
Hän vikapääksi kauan nähty on.

Jonathan.