Sitten kuulee Estrabonin korvat joitakuita sanoja, jotka ärsyttävät häntä ja herättävät hänen vihaansa, ja jolleivät hänen hermonsa olisi vahvistuneet unesta ja niitä pidetty ankarassa kurissa, olisi espanjalaiselta kentiesi päässyt raju; raivokas mielen purkaus.
Hän kuulee nimittäin Rexin koulupoikamaisella leikillisyydellä puoliääneen kuiskaavan nuoremman sisarensa korvaan: "Otaksun, että asia päätettiin eilen illalla verannalla. Gertie, milloin pannaan Billy teurastuslavalle?"
Gertie vastaa iloisella naurunhihityksellä, ja Balasco kertaa ivallinen vapajaminen pehmeässä äänessään: "Milloin pannaan meidän Billymme teurastuslavalle? Diantre! Se oli hauskuttava lausetapa!" ja hän päästää vahingoniloisen naurun.
Mutta miss Vanstone on liian onnellinen antaakseen muutamain pilasanojen häiritä itseään. Hän punastuu kevyesti ja katsoo vieressään istuvaa jättiläistä sanoessansa: "Billyä ei ollenkaan teurasteta, minä en aijo antaa hänen mennä sotaan."
"Eikö hän lähde Kuubaan?" kysyy Varona pöydän toisesta päästä. "Mutta nuo asevarat sitten? Olin ymmärtävänäni mr Vortexin kertomuksesta, että kolmisen tai nelisenkymmentä laatikkoa on vielä jäljellä tuolla saarella."
"Niin. Kaksikymmentä laatikkoa patroonia ja viisikolmatta kiväärejä ja yksi pikaa-ampuva kanuuna", vastaa Severance kevyesti.
"Ne eivät saa mennä hyvältä asialta hukkaan!"
"Oo, yöilma ei niitä ollenkaan vahingoita. Minä katsoin itse, että ne olivat preseningeillä hyvin peitetyt, ennenkun tulin tänne. Mutta ajattelen kumminkin olevan parasta, että ryhdymme niiden kera toimiin", huomauttaa amerikkalainen.
"Miksei mentäisi jahdilla saarelle ja haettaisi ne?" ehdottaa Estrabon innollisesti.
"Niin, se olisi oivallista! Jollei teillä ole mitään sitä vastaan, mr
Vanstone?" sanoo Ramon.