"Oo, tehkää kuin tahdotte", vastaa isäntä huolimattomasti. "Kunhan ette saata minua riitaan eno Samin [Yhdysvaltain hallitus] kanssa."
"Siitä kyllä pidämme huolen", sanoo Estrabon merkitsevästi. Molemmat toiset nuoret herrat sopivat sitten, että he menevät saarelle jahdilla varhain iltapuolella ja lastaavat asevarat siihen saadakseen ne varmempaan säilyyn.
"Me jätämme ne sinne vaan päiväksi tai korkeintaan kahdeksi, mr Vanstone. Sitten tulen kyllä keksimään keinon saattaakseni ne oikeaan paikkaan", sanoo Severance tahtonsa täytäntöön panemiseen tottuneen miehen päättäväisyydellä.
Näitä suunnitelmia kuuntelee Estrabon loistavin silmin. Ehdotettu toimenpide on askel eteenpäin tiellä, jonka hän on viittonut itselleen — ja muille.
Sikarinsa sytytettyhän menee hän ulos ja istuutuu verannan varjokkaimpaan osaan imeskelemään yhtä erinomaisia Imperialestaan, tuultumaan ja rauhassa asiaa ajattelemaan.
Pian kuulee hän vihellyksen, ja kun hän katsahtaa ylös, huomaa hän höyrypurtensa liukuvan laiturin ääreen tuoden mukanaan hänen postinsa Key Westistä.
Pari silmänräpäystä myöhemmin saa hän kirjeensä ja sanomalehtensä venheen perämieheltä.
"Enempiä määräyksiä?" kysyy tämä.
"Pitäkää höyry vireillä. Minun täytyy lähteä pistäytymään Key Westissä tänään." Neekeriperämies poistuu.
Lukematta kirjeitään, jotka kaikki koskevat tupakka-asioimisia, pistää espanjalainen ne taskuunsa. Hänen polvillaan on sanomalehti, Päiväntasaajan kansanvaltainen, jossa muutamat suurilla, harvennetuilla kirjasimilla painetut päällysnimet vetävät hänen katseensa puoleensa. Hän ottaa sen ylös ja lukee kasvavalla mielenkiinnolla.