Ja Gertie huutaa: "Jumalan tähden, älkää häntä hermostuttako! Silloin olen pakoitettu antamaan hänelle unijuomaa omalla vastuullani. Aatelkaas, että tohtori Granite on mennyt matkoihinsa."
Tämän jälkeen väsähtyy keskustelu, vaikka kaikki uudestaan harrastuvat, kun mr Vanstone äkkiä virkkaa: "Minä olen yksi Bellevuelasaretin kuraatteja, ja olin muassa, kun murhattu lääkäri, nuori Lewis, otti tutkinnon vuosi sitten. Tämä sota alkaa yhä enemmän käydä kimppuumme."
"Meidän sitä pitäisi sen sijaan käydä sen kimppuun", sanoo Rex. "He murhaavat Amerikan kansalaisia, ja meidän hallituksemme tyytyy kirjoittamaan vastalauseita."
"Hiljaa, poikaseni", muistuttaa isä. "Tuollaiset tuumat vaikuttavat häiritsevästi pörssiin."
"Vaikuttavat häiritsevästi pörssiin? Sitä sanot sinä, isä, kun jotakin amerikkalaista tahdotaan saada aikaan", puhkeaa miss Gertie ihan pahanilkisesti sanomaan. "Mutta olen kuullut sinun sanovan, että suuren sisällissotamme aikana oli pörssillä loistokausi, silloin oli siellä kymmenen kertaa suurempi mahdollisuus omaisuuden ansaitsemiseen kuin nyt."
"Niin, ja kymmenen kertaa suurempi mahdollisuus omaisuuden menettämiseenkin", nauraa Estrabon, jota pari kertaa on amerikkalaisissa keinotteluissa hieman "nyljetty."
"Koskapa jo olen ansainnut omaisuuteni", huomauttaa vanhempi mies, "miellyttää varman korkokannan tyyni meri minua enemmän, kuin vaihtelehtavien arvopaperien raivoavat myrskyt. Sen sanoin nuorelle Severancellekin", lisää hän ajattelevasti, "ja onnistuin sillä lailla pidättämään tämän nuoren miljoonamiehen pörssikeinotteluista."
"Luulenpa, että menen ja panen maata", sanoo miss Vanstone ja nousee ylös.
"Ettekö viivy kauvempaa… hetkisen vielä?" mutisee Balasco, joka ikävöi ehtoo-kahdenkeskenoloa.
"En, saatte antaa anteeksi, että sanon teille hyvää yötä: señor Ramonin kertomus on tehnyt minut surumieliseksi", vastaa nuori tyttö hieman synkästi ja menee huoneeseensa, missä hän kumminkaan ei paneudu nukkumaan, vaan istuu, käsi poskella, ja tuijottaa avonaisesta ikkunasta pohjoiseen päin. Niin täyttyvät hänen kauniit silmänsä kyynelillä. Hän kuiskaa: "Billyni!" — ja panee sitten valkoiset kätensä yhteen ja puhuttelee itseään: "Tyhmä hupakko! Miksikä kuuntelin nykyaikuisia naisteorioja ja heitin pois onneni?"