Luotsi kalpeni lisäten:
— On varsin luultavaa, että meidät kaapataan tällä retkellä.
— Ei, lempo minut korjatkoon, jos minua kaapataan tällä tahi millään muullakaan retkellä! — sanoi kapteeni.
Mutta minä tunsin sydämeni melko lailla keventyneeksi, sillä kaappaus merkitsi minulle vapautta.
— Miksi näytätte niin hiton iloiselta? — mutisi perämies astuessaan ohitseni. Mutta kapteenilla näkyi olevan jokin erikoinen suunnitelma.
Alus jatkoi matkaansa vähentymättömällä vauhdilla. Äkkiä eteemme ilmaantui harmaa haamu, ja sekä kapteeni että luotsi säpsähtivät. Hetkisen kuluttua saattoi perämiehen huudahdus minut luomaan katseeni oikealle puolelle, jossa aluksesta hieman edempänä näkyi toinen harmaa möhkäle.
— Kaksi helkkarin yankee-risteilijää! — mutisi kapteeni.
Silloin salama välähti halki usvan, mutta englantilainen kapteeni sanoi myhäillen:
— Nuo raukat pehmittävät toisiaan, luulen ma. Nyt heillä on itsellään tarpeeksi tekemistä, jonka vuoksi he eivät huomaa minun alustani!
Hän kuiskasi jotakin koneenkäyttäjälle ja kiersi ruoriratasta, jonka jälkeen pieni saarroksenmurtaja teki täysikäännöksen ja palasi samaa tietä, jota oli tullutkin.