Mutta minä en liikahtanut.
— Nouse ylös! — ärjäisi mies ja olisi minua potkaissut, jollei Laura olisi tullut väliin.
— Tuo mieshän on aivan mennyttä, ettekö sitä näe? Eikö teidän rinnassanne ole'mitään ihmisyyttä? — sanoi hän seisoessaan vieressäni kotikutoisessa hameessaan.
— Upseerit tarkastavat työtä, ja minä saan kantaa edesvastuun siitä, että jotakin tulee tehdyksi; hänen täytyy tulla nyt mukaan. — Ylös, laiskiainen!
Vahti kohotti kätensä lyödäkseen.
— Älkää koskeko häneen! — huudahti tyttö. — Veljeni, kapteeni Peyton, on toinen työtä tarkastavista upseereista ja eversti Bee toinen. Minä vastaan tästä miehestä. Ettekö näe, että hän on liian heikko työtä tekemään? — Menkää toimeenne!
— Hyvä — jos neiti vastaa hänestä, mutta älkää hankkiko minulle arestia!
— Olkaa huoleti!
Heti miehen mentyä tuli Caucus esille silmät pyöreinä ja huusi:
— Herranen aika, sehän on massa Bryant! — ja hän suuteli kättäni, samalla kun Laura äkkiä kalpeni ja huudahti kauhistuneena: