Salapoliisi kirosi ja kääntyi taakseen uskossa että neekeri uhkasi häntä selkäpuolelta; mutta siinä siunaamassa minä vedin esille revolverini ja ammuin häntä heti, sillä minä en enää häntä säälinyt. Hän oli pidättänyt minut kolme kertaa, ja jollen surmannut häntä heti, niin olin hukassa.
— Taaskin puijattu! Jo nyt otti lempo! Ensiksi neekeri minut nykerrytti, sitte yankee nitisti.
Hän pyörtyi, luultavasti äkäännyksestä, sillä hän ei näyttänyt kuolettavasti haavoittuneelta.
XV
Pimeässä maassa.
Olin aikonut kulkea jostakin laaksokäytävästä, joka vie Sinisten Vuorten ja Alleghany-vuorten kautta Tennesseen valtioon, mutta päätin nyt tehdä polvekkeen Rutherfordin piirikunnan kautta, karttaakseni mahdollisia vainoojia.
Sinne oli ainoastaan muutamien peninkulmien matka; jo puolentoista tunnin kuluttua minä olinkin siellä ja jatkoin matkaani Rutherfordin kauppalaan, missä lepuutin hevostani, ja pääsin kello kolme aamulla Greens Hilliin. Mikään muu ei minua häirinnyt kuin tiellä olevien koirien haukunta. Mutta Greens Hiilissä kuulin kavioiden kopsetta takaani. Kehoitin väsynyttä hevostani, mutta kavioiden kopse läheni ja minä ratsastin puiden sekaan antaakseni ratsumiesten kulkea ohitseni ja nähdäkseni kuka siellä oli.
Se oli Caucus.
— Tulkaa mukaan, massa Bryant, Spartanburgista ajetaan teitä takaa — ne ovat puolen tunnin matkan jälelläpäin minusta. Laura-neiti lähettää teille tämän kirjeen. Mutta tulkaa mukaan, heti!
Kannustimme hevosia ja käännyimme pohjoista kohti, Caucus edellä. Eräällä tunturipolulla tuli eteemme pieni joki — Otter-puro — hyvin rytöisessä seudussa. Hevoset olivat peräti uuvuksissa kolmenkymmenen peninkulman ratsastuksesta.