— Tunnetko mitään Tennesseehen vievää vuorisolaa?
— Kyllä, luullakseni sinne laskee Chuckey-niminen joki.
— Hyvä, silloin me ratsastamme tänä iltana Three Forksiin ja sitten länttä kohti vuorten ylitse Tennesseehen, Knoxvillen seuduilta.
— Parempi odottaa hämärää, massa; saattaisimme kohdata patrullin paluutiellään.
— Löydätkö tietä pimeässä?
— Kyllä, varmasti, massa Bryant.
— Hyvä, silloin ratsastamme hämärässä.
Teimmekin sen syötyämme illallisen tulta sytyttämättä, koska huolellinen vaimoni oli antanut minulle keitettyä ruokaa moneksi päiväksi, ja Caucus oli myöskin varustanut itsensä ennenkuin ratsasti minun jälkeeni.
Asetin rakastetun Laurani kallisarvoiset kirjeet mukanani olevien harvojen paperien joukkoon. Niihin kuului myöskin Bassettin passi, joka saattoi olla hyvä sille varalle, että kohtaisin vakoojia. Tiesin, että lähestyimme seutuja, joita sekä etelä- että pohjoisvaltioiden sotilaat vallitsivat ja että sotarosvot kävivät täällä uhkaavammiksi.
Tien varrella oleva poltettu tupa, tuhottu lato ja tapa, millä muuan vastaantuleva mies livisti metsään, osoittivat meille, että me asteettain lähenimme läntisen Pohjois-Karolinan ja itäisen Tennesseen rajoja, missä naapuri taisteli naapuria vastaan ja veli surmasi veljensä.