[210] Moitteisin sopii vastata kahdella-toista eri tavalla. Jos, näet, moititaan 1:ksi mahdottomuutta (άδύνατα), niin sopii siihen vastata, että kuvatut kuitenkin ovat a) semmoiset kuin niiden oleman pitäisi (οία δεϊ, § 11), b) että ne ovat uskottavia (άλλα πιϑανά, § 27); — jos 2:ksi moititaan järjettömyyttä (άλογα), niin sopii vastata: a) niin sitä sanotaan (οΰτω φαsίν, §§ 12, 13, 29), b) ei niinkään järjetöntä (ποτέ oυκ άλογα § 29); — jos 3:ksi siveyttömyyttä (βλαβερά) moititaan, niin vastattakoon: a) asia on todenperäinen (όύτως εΐχεν, § 14), b) asia on katsottava toimittajan tahi puhujan suhteen (οκεπτέα βλέποντας εις τον πράττοντα ή λέγοντα, § 15); — jos 4:ksi moititaan kuvattujen vastakohtaisuutta — (ύπεναντία), niin siihen vastattakoon: a) ett'ei se ole samaa eikä samaa tarkoittava eikä samalla tapaa (ου το aυτό, oυ πρός το αυτο, ουχ ώσαυτως, § 30), b) että asia on itse puolestaan oikea sekä siihenkin katsoen, missä tarkoituksessa runoilija sitä lausuu ja mitä järjellinen ihminen siitä arvelee (όρϑώς έχει αυτό πρός αυτό, όρϑώς έχει πρός ά αθτός λέγει, όρϑώς έχει πρός ο άν φρόνιμος ύπόϑοιτο, § 30); — ja jos 5:ksi moititaan kuvattuja virheeksi itse taidetta vastaan (παρά την ορϑότητα την κατά την τέχνην), niin sopii vihdoin siihenkin vastata: a) että se saavuttaa taiteen tarkoituksen (τού τέλους έτυχε, § 8), b) että se vaan on virhe sivukohtaa vastaan (έστι κατά συμβεβηκός, § 10). Näin saadaan kymmenen vastausta, kaksi vastausta joka moitteesen. Jälellä olevat kaksi vastausta koskevat lausekeinoa, ja ovat yhteiset kaikille viidelle lajille. Moitteisin näiden suhteen sopii vastata: a) että kuvatut ovat selitettävät, λυτέον, joko murteen (γλά'ττη), kuvannon (μεταφορά), lausunnan (προσωδία), eroituksen (διαιρέσει), kaksimielisyyden (αμφιβολία), tavallisuuden (εϑει), tahi sanojen eri merkitysten kautta (τω πόσα σημήνειεν άv §§ 16-23), taikka b) että kuvattu on selitettävä erehdyksen kautta (άμάρτημα έστιν § 25). Yhteensä siis kaksitoista, ks. Herm. Comm. s. 189. — Teichmüller, joka tähän lukuun panee laveamman erityis-tutkinnon, jakaa nämä kaksitoista λύσεις kolmeen moite-lajiin (εΐδη): a) moitteet virheestä itse taidetta vastaan, b) moitteet virheestä kuvattavain esineiden suhteen, ja c) moitteet virheestä kuvailuskeinojen suhteen. Ensimäiseen moite-lajiin on kaksi λύσεις, selitystä: 1) se saavuttaa taiteen tarkoituksen (τέλους ετυχε), 2) se on virhe sivukohtia vastaan (κατά συμβεβηκός). Toiseen moite-lajiin löytyy neljä selitystä: 1) kuvatut ovat niinkuin niiden oleman pitäisi (οία δεϊ), 2) kuvatut ovat semmoiset kuin niiden sanotaan olevan (ουτω φασιv), 3) kuvatut ovat todenperäisiä (ουτως εΐχεν), ja 4) kuvatut ovat paremmat tarkoituksen puolesta (προς ov ή ότε η οτω η ου ένεκα). Kolmanteen moitelajiin on taas kuusi selitystä, nim. 1) murre, 2) metafora, 3) prosodia, 4) eroitus, 5) kaksmielisyys ja 6) tavallisuus. Ne tarkoittavat siis kaikki lausekeinoa, λέξις. Ks. Teichm. m. t. s. 155 ss.
[211] Huilunsoittajilla, αυληταί, ymmärtää Arist. tässä tanssijoita, joittenka taidenäytökset tavallisesti tapahtuivat huilunsoiton mukaan.
[212] Hermann ehdottelee luettavaksi: Tyndarey.
[213] Moite näytelmärunouden työläisyyttä ja rasittavaisuutta vastaan ei koske itse runoutta, vaan esittelytaidetta s.t.s. näyttelijöitä, arvelee Arist. Mutta kertomarunokin voi tulla saman moitteen alaiseksi, koska rapsodit, esm. Sosistrato, ja laulajat, esm. Mnasitheo, hekin saattavat liiotella.
[214] Ks. VI. 28
[215] Hermann lukee ή βραχέως δεικυμενον, eikä άνάγχη ή βραχέα δειχν.
[216] "Λιαφέρει non significat hic differt, sed eminet", sanoo Hermann.
[217] Näytelmäruno on, sanoo Arist., parempi kuin kertomaruno, kun sillä on kaikki ne edut, mitkä tälläkin ovat, mutta tällä ei kaikki, joita edellisellä on. Näitä näytelmärunon varsinaisia etuja on etenkin kaksi: ensinkin, näet, se saavuttaa tarkoituksensa pikemmin ja lyhyemmässä ajassa kuin kertomaruno — ja onhan supistuneempi ja yhdistyneempi aina hupaisempi kuin venytetty — ja toiseksi sillä on enemmin yhteyttä kuin kertomarunolla, jota huomataan siitä, että joka kertomarunosta tulee useampia näytelmiä.