Jaska. Onkos pyydetty?
Kustaa. Etkä saa, vaikka pyytäisitkin. Parempaan tarpeeseen se tuolla on. (Ryyppää). Toista se sentään on tehtaalla. Siellä on olutta, vaikka aina joisi! Muista sinä, Eetu, että jos pääset vähä niinkun pomoksi, niin elä Kustaata ahdistele, jos hän vähän laskeekin olutta sisäänsä… eläkä liialla työllä kiusaa…
Eetu. Enhän toki, älä pelkää… helpolla sinä saat olla minun puolestani.
Kustaa. Siellä ei tarvitse muuta, kuin tynnyristä vaan valuttaa suuhunsa, kunnes mahanahka on kuin rummunkalvo, hahhahhahaa! Sielläpä tulee olemaan hauskaa! Hih vaan!
Eetu. Mutta ruvetaanpas jo makuulle pojat, aamulla pitää olla varhain pystyssä.
(Nousee ja hankkiutuu, samoin Jaska.)
Kustaa (hankkiutuu levolle hänkin; heittää takkinsa ja laulaa):
Ja pappa se sanoi, että ostetaan talo
vaan minä sanoin milläs juodaan
Ja milläs rahoilla se rengaskorva
Lamminkoskelta tuodaan.
Laulua kerrattaessa laskee esirippu.