— Consommé Britannia, Nella alkoi lukea ruokalistasta, Saumon d'Ecosse, Sauce Génoise, Aspics de Homard. Voi taivas! Kukapa haluaisi moisia kauheita ruokalajeja tällaisena iltana.
— Mutta, Nella, hän huomautti, täällä on ruoka parasta, mitä Europassa saa.
— Kuule, isä, virkkoi Nella näennäisesti poiketen aineesta, oletko unohtanut, että huomenna on syntymäpäiväni?
— Olenko koskaan unohtanut syntymäpäivääsi, sinä tyttäristä kallein?
— Ylimalkaan sinä olet ollut koko lailla tyydyttävä isä-ukko, sanoi Nella hyväilevällä äänellä, ja sinua palkitakseni lupaan tänä vuonna tyytyä halvimpaan syntymäpäiväkestitykseen, minkä koskaan olet minulle tarjonnut. Mutta tahdon sen tänä iltana.
— Noo, vastasi mr Racksole sellaisen isän kärsivällisellä äänensävyllä, jonka Nella perinpohjin oli kasvattanut odottamaan mitä yllätyksiä tahansa. — Anna kuulua!
— Ottakaamme häränkyljystä ja Bass-olutta [Bass ja Cissin suurten panimojen olutta] päivälliseksi tänä iltana. Siitä tulee kerrassaan mainio päivällinen. Olen oikein ihastunut siihen.
— Mutta, Nella kultaseni, hän huudahti, häränkyljystä ja olutta Felixillä! Se on mahdotonta! Sitäpaitsi ei nuorten naisten, jotka eivät vielä ole kahtakymmentäkolmea vuotta täyttäneet, sovi juoda olutta.
— Minä sanoin häränkyljystä ja Bass-olutta, ja mitä noihin kahteenkymmeneenkolmeen vuoteen tulee, niin huomenna alan käydä kahtakymmentäneljää.
Miss Racksole puri pieniä valkeita hampaitaan.