He istuivat puutarhapenkillä ja olivat syventyneet vilkkaaseen keskusteluun. He eivät huomanneet minua ennen kuin seisoin ihan heidän vieressään. Kun pappi viimein huomasi minut, nousi hän seisomaan ja tervehti minua samalla erinomaisella kohteliaisuudella ja ystävällisellä mielihyvällä, joka ennen oli herättänyt minun huomioani.
"Minä en voinut kieltää itseltäni huvia käydä tapaamassa isäänne", sanoi hän. "Ja minä olen ollut niinkin rohkea että olen kysynyt hänen mielipidettään muutamista kohdista, jotka koskevat sanskritia ja hindostania, sillä seurauksella että olemme keskustelleet kokonaisen tunnin voimatta vakuuttaa toisiamme. Vaikka ei minulla muutamissa kohdissa olekaan semmoista oppia kuin James Hunter Westillä, niin tiedän kuitenkin että hän jossakin asiassa voi erehtyä. Minä vakuutan teille, herra, että aina vuoteen 700, vieläpä myöhemminkin oli sanskrit Indian yleisin kieli."
"Ja minä vakuutan teille", puhkesi isäni innokkaasti ja kiivaasti puhumaan, "että se oli kuollut ja unohdettu siihen aikaan, sillä poikkeuksella että oppineet käyttivät sitä tieteellisissä ja uskonnollisissa teoksissa, samoin kuin latinaa käytettiin keskiaikana, pitkiä aikoja sen jälkeen kun eurooppalaiset kansat olivat lakanneet sitä puhumasta."
"Jos te kysytte neuvoa Puranasilta, niin saatte nähdä että katsantotapanne, niin yleinen kuin se onkin, on kuitenkin tukea vailla", vastasi Ram Singh.
"Ja jos te tahdotte kysyä neuvoa Ramayanalta ja meidän kanoonisilta kirjoilta, niin huomaatte että katsantotapanne on tukea vailla", huudahti isäni.
"Mutta muistakaa Kullavaggaa", sanoi vieraamme vakavasti.
"Ja muistakaa kuningas Asokaa", sanoi isäni voittoriemulla. "Kolmesataa vuotta ennen kristittyä ajanlaskua määräsi hän että Buddan lait kirjoitettaisiin kallioihin. Mitä kieltä tähän tarkoitukseen käytettäisiin? Sanskritiako? Ei! Ja miksi ei sanskritia? Sentähden ettei alhaisempi kansa olisi sanaakaan siitä ymmärtänyt. Hah—haa! Siinä syy. Ja miten oli niitten lainkäskyjen laita jotka kuningas Asoka antoi?"
"Ne kirjoitettiin useammalla kielimurteella. Mutta nyt minä näen auringon asemasta, että päivä on pitkälle kulunut, ja minun täytyy palata matkatovereittani luo."
"Minua huolestuttaa ettette ottanut heitä mukaanne tänne", sanoi isäni kohteliaasti.
Minä huomasin että hän pelkäsi innokkaan väittelyn kestäessä rikkoneensa vieraanvaraisuuden lakeja.