"Tehän pidätte päiväkirjaa kaikesta, mitä matkalla tapahtuu, ja tarkoituksenne on julkaista se vast'edes, mr Malone?" sanoi hän hyvin vakavasti.
"Minä olen matkalla yksinomaan sanomalehtimiehenä", vastasin.
"Aivan oikein. Te kai kuulitte lordi John Roxtonin lausuvan muutamia hyvin epäonnistuneita huomautuksia, jotka näköjään viittailivat siihen, että löytyisi jotain — jotain yhtäläisyyttä —"
"Kyllä, minä kuulin."
"Minun ei tarvitse sanoa, että jos jotain sellaista tulisi julkisuuteen — jos tapahtumain kuvauksessanne ilmenisi jotakin tuontapaista pilaa, panisin sen hyvin pahakseni."
"Aion ehdottomasti pysytellä totuudessa."
"Lordi Johnin huomautukset ovat välistä sangen haaveellisia, ja hän voi selvittää kaikkein mahdottomimmalla tavalla sen kunnioituksen, jota alhaisimmat rodut aina osoittavat arvokkuutta ja luonnetta kohtaan. Ymmärrättekö tarkoitukseni?"
"Täydellisesti."
"Luotan teidän tunnollisuuteenne." Pitkän vaitiolon jälkeen hän lisäsi: "Tuo kuningas oli todellakin aivan erikoinen ilmiö — varsin kaunis ja älykäs henkilö. Eikö teidänkin mielestänne?"
"Sangen merkillinen ilmiö", sanoin minä.