"Päivälliskello moikaa", virkahti tohtori. "Jos tämä asia kiinnittää mieltänne, niin kerron sen teille myöhemmällä."
Suurestikin se herätti huomiotani, sillä tohtorin sävyssä ilmeni jotakin mielikuvitukseeni voimakkaasti tehoavaa hillittyä totisuutta, hänen siinä seistessään edessäni tyhjän vannehtimon permannolla. Hän oli kookas, tanakkatekoinen, reima mies, tämä tohtori, ja kuitenkin olin keksinyt kummallisen ilmeen hänen silmissään, kun hän katsahti ympärilleen — en sen sanoisi pelkoa ilmaisseen, vaan pikemmin valpasta varuillaanoloa.
"Sivumennen sanoen", huomautin paluumatkallamme, "olette näyttänyt minulle hyvinkin monien alkuasukastyöläistenne mökkejä, mutta niiden asujamista en ole nähnyt ainoatakaan".
"He nukkuvat vanhassa laivanramussa tuolla", vastasi tohtori, viitaten joen toiselle rannalle.
"Vai niin. Enpä olisi luullut heidän siinä tapauksessa mökkejä tarvitsevankaan".
"Kyllä he käyttivätkin niitä vielä ihan hiljakkoin. Olemme sijottaneet heidät hylkyyn hiukan rauhottumaan. He olivat kaikki puolittain järjiltään säikkyneitä, joten annoimme heidän muuttaa; nykyisin ainoastaan Walker ja minä nukumme saarella."
"Mikä heidät säikytti?" kysyin.
"Se kuuluu samaan juttuun. Walkerilla ei varmaankaan ole mitään sitä vastaan, että saatte sen kuulla. En näe syytä asian salailemiseen, mutta paha paikka se totisesti on."
Hän ei siitä enempää vihjannut oivallisen päivällisen aikana, joka oli minun kunniakseni valmistettu. Kävi selville, että "Gamecockin" pienen valkean latvapurjeen pistäytyessä näkyviin Lopez-nientä kiertäessämme olivat nämä hyvänsävyiset miehet oitis ruvenneet valmistamaan kuuluisaa pippuriruukullistaan — Länsirannikolla suosittua erikoista kirpeätä muhennosta — sekä keittämään jamssejaan ja bataattejaan. Istuuduimme niin hyvän alkuasukas-päivällisen ääreen kuin toivoakin saattoi, auttelijanamme nokkela Sierra Leonessa syntynyt palveluspoika. Huomautin juuri itsekseni, ettei hän ainakaan ollut ottanut osaa yleiseen pakoon, mutta samassa hän kohotti kätensä turbaaniinsa, asetettuaan pöydälle jälkiruuan ja viinin.
"Mitään muuta minulla tekemistä, massa Walker?" hän kysyi.