— Aurinko paistoi teitä silmiin ja professorin kasvot olivat varjossa.
— Silloin oli tosin iltapäivä, mutta muistan, että lampunvalo lankesi kasvoilleni.
— Saatoinpa arvata sen. Huomasitteko sattumalta taulun, joka riippui seinällä professorin pään kohdalla?
— Ei minulta paljon jää huomaamatta, mr Holmes. Olen kyllä ottanut oppia teiltä. Niin, näin taulun — nuori nainen, kasvot käsien varassa ja syrjästä tirkistäen katsojaan.
— Taulu on Jean Baptiste Greuzen maalaama.
Tarkastaja koetti näyttää siltä, kuin asia olisi ollut hänelle mielenkiintoinen.
— Jean Baptiste Greuze, jatkoi Holmes asettaen molempain käsiensä sormenpäät vastakkain ja nojautuen taaksepäin tuolissa, oli ranskalainen taiteilija, jonka loistokausi oli vuosien 1750 ja 1800 välillä. Tarkoitan tietenkin hänen uraansa maalarina. Nykyajan arvostelijat ovat todistaneet enemmän kuin oikeaksi sen kunnioittavan käsityksen, jonka hänen oma aikansa oli hänestä saanut.
Tarkastaja alkoi näyttää hieman hajamieliseltä.
— Eikö olisi parempi — —, sanoi hän.
— Sitähän me juuri teemme, pisti Holmes väliin. Kaikella mitä sanon, on hyvin suoranainen ja merkityksellinen yhteys tuon Birlstonen salaperäisen murhan kanssa. Itse asiassa voitaisiin sitä eräässä merkinnössä nimittää sen keskuskohdaksi.