"Laura on kovin muuttunut", vastasi Roobert, "hän on tullut paljon vakavammaksi viime aikoina".
"Saa nähdä vain", myhäili ukko. "Hän on kiltti tyttö, Laura, ja kyllä hän tietää, mitä tekee. Hän ei ole sellainen tyttö, joka antaa vanhan isänsä käydä paljain jaloin, jos voi auttaa häntä".
"Niin, se on todella oivallista" lisäsi hän katkerasti. "Tässä on tyttäreni menemässä naimisiin miehen kera, joka ei pane arvoa kullalle enempää, kuin minä panin arvoa vanhalle romulle, ja tässä on minulla poika, joka juoksee ympäri paikkakuntaa mukanansa niin paljon rahoja kuin itse haluaa, ja tekee hyvää jokaiselle lurjukselle Staffordshiressä, ja tässä on heidän vanha isänsä, joka on rakastanut heitä ja hoitanut heitä, ja kasvattanut heidät, ja nyt hänellä toisinaan ei ole sen vertaa rahaa, että saisi rahtusen konjakkia. Ajattelen, tokkopa teidän rakas äitiraukkanne olisi ollut hyvillään tällaisesta".
"Tarvitseehan sinun ainoastaan sanoa, mitä haluat".
"Niin, ikäänkuin olisin viisivuotias lapsi. Mutta sen sanon sinulle, minä tahdon oikeutta, ja jollen voi saada sitä tavalla, niin tottapa saanen toisella. En salli kohdella itseäni kuin olisin nolla. Ja vielä yksi asia, jos minä olen oleva tuon miehen appi, niin tahdon saada hänestä täyden selon ja ensisijassa hänen rahoistaan.
"Tosin olemme me köyhiä, mutta me olemme kunniallisia kuitenkin. Nyt menen herrastaloon ja pyydän selitystä". Hän otti hattunsa ja poistui ovelle.
"Ei ei, isä", huudahti Roobert tarttuen hänen käsivarteensa. "Jätä se asia. Mc Haw on äkkipikainen. Hän ei pitäisi siitä että tiedusteltaisiin hänen olosuhteitaan. Siitä saattaisi koitua vakavia seurauksia. Minä pyydän, älä mene".
"Jaa, en minä anna menetellä kanssani sillä tavalla", kähisi ukko, joka oli juonut paljon. Minä teen, kuten haluan, nyt ja vast’edes". Hän tempasi kättään vapautuakseen poikansa otteesta.
"Et saa mennä ainakaan Lauran tietämättä. Minä kutsun hänet sisälle, niin saamme kuulla, mitä hän ajattelee".
"Oh, minä en pidä kohtauksista", sanoi Mc Intyre äreästi ja taukosi riuhtomasta. Hän pelkäsi tytärtään, ja hänen pahimmillaan ollessa riitti pelkkä Lauran nimen mainitseminen pitämään häntä aisoissa.