Pysähdyimme Great Peter Streetin postiasemalle, ja Holmes lähetti sähkösanomansa.
"Kenelle luulette sen lähettäneeni?" kysyi hän taas ollessamme menossa.
"Sitä on minun mahdoton arvata."
"Muistatte tuon Baker-Street-osakunnan, jota käytin salapolisina
Jeffersonin jutussa."
"Kyllä," vastasin nauraen.
"Tämä on juuri sellainen tapaus, missä heidän vaikutuksensa on arvaamaton. Jos he eivät onnistu on minulla muita keinoja, mutta tahdon koettaa heitä ensin. Sähköitin pienelle, likaiselle luutnantti Wigginsilleni ja minä luulen että hän on luonamme seurueineen ennenkuin olemme lopettaneet aamiaisemme."
Kello kävi yhdeksättä, ja minussa rupesi tuntumaan voimakas vastavaikutus yön monen kiihottavan tapahtuman jälkeen. Olin väsynyt ja pääni tuntui raskaalta ja jäsenet olivat kangistuneet. Minussa ei vaikuttanut ammatti-innostus niinkuin seuraajassani, en myöskään pitänyt asiaa paljaana abstraktisena, intellektuellisena probleemina. Mitä koski Bartholomeus Sholton kuolemaa, olin jotenkin välinpitämätön koko asian suhteen; en ollut kuullut mitään hyvää hänestä enkä tuntenut erityistä vastenmielisyyttä hänen murhaajaansa kohtaan. Mutta aarteen laita oli toinen. Se, tahi osa siitä kuului oikeastaan miss Morstanille. Niin kauan kuin oli vähänkin toivoa saada se takaisin, olin valmis uhraamaan henkeni sen puolesta. Totta oli, että jos löytäisin sen, niin luultavasti ikipäiviksi menisi hän hukkaan minulta. Mutta sepä olisikin turhamaista ja itsekästä rakkautta, joka antaisi vaikuttaa itseensä sellaisista syistä. Jos Holmes pyrki saamaan selvää rikoksellisista, niin oli minulla kymmenkertaisesti suurempi syy, joka pakotti minut etsimään aarretta.
Kylvettyäni kotona Baker Streetillä ja vaihdettuani vaatteita, olin joukon virkeämpi. Tullessani huoneesemme, oli pöytä katettu ja Holmes kaatamassa kahvia.
"Tässä nähdään," sanoi Holmes nauraen ja osotti sanomalehteä. "Tuo älykäs Jones ja kaikkialla läsnäoleva uutisten kokooja ovat päättäneet asian keskenänsä. Mutta olettehan kuulleet tarpeeksi siitä nykyään. On parasta että ensin syötte vähäsen."
Otin sanomalehden häneltä ja luin lyhyen uutisen, jonka nimenä oli:
"Salaperäinen tapaus Yli Norwoodissa."