"Kehumista ja lörpötystä", arvelin itsekseni. "Hän tietää, etten voi koetella hänen arvaustaan".
Tämä ajatus oli tuskin lähtenyt aivoistani, kun mies huomasi numeron porttimme päällä ja kiiruhti poikki kadun. Me kuulimme lujan koputuksen, bassoäänen ja raskaita askelia, jotka tulivat ylös rappuja.
"Mr Sherlock Holmes'ille", sanoi hän astuessaan sisään huoneeseen ja antoi hänelle sinisen kirjeen.
Nytpä oli tilaisuus nolata hänet. Hän ei tullut ajatelleeksi että mies tulisi sisälle, kun hän lausui arvelunsa.
"Sanokaa ystäväni", sanoin minä niin ystävällisesti kuin mahdollista, "mikä teidän ammattinne on?"
"Kaupunginlähetti, sir", sanoi hän jurosti. "Virkapuku on korjattavana."
"Ja mikä te olette ollut?" pitkitin minä katsahtaen pilkallisesti toveriini.
"Kersantti kunink. laivastossa. Eikö vastausta? Hyvä on sir."
Hän otti asentoaskeleet, teki kunniaa ja meni.