[3] In gladiatoriis pugnis timidos et supplices, et, ut vivere liceat, obsecrantes etiam odisse solemus; fortes et animosos, et se acriter ipsos morti offerentes servare cupimus. Cic. pro Milone, c. 34. (Gladiatoritaisteluissa on meillä tapana vihata arkoja ja niitä, jotka rukoilevat henkensä puolesta; rohkeita ja uljaita sensijaan ja niitä, jotka pelottomasti itse käyvät kuolemaa kohti, haluamme auttaa.)
[4] Oppi, että aika on pelkästään olennostamme johtuva havainnonmuoto (kuten paikallisuuskin) ilman vastinetta tosiolevaisuudessa.
[5] Uni katkaisee animaaliset toiminnot, kuolema orgaaniset.
[6] On vain yksi nykyisyys ja se on aina olemassa, sillä se on tosiolevaisuuden yksinomainen muoto. Meidän tulee päästä siihen, että älyämme, ettei menneisyys ole itsessään nykyisyydestä eroava, vaan ainoastaan meidän käsityksessämme, joka pukeutuu ajan muotoon, ja että vain tämän vaikutuksesta nykyisyys näyttää menneisyydestä eroavalta. Tätä älyämystä edistää se, jos kuvittelee kaikki ihmiselämän tapahtumat ja kohtaukset, huonot ja hyvät, onnelliset ja onnettomat, ilahduttavat ja hirvittävät, kuten ne aikojen kuluessa ja eri paikoissa perättäin esiintyvät mitä kirjavimmassa monimuotoisuudessa ja vaihtelussa, yhdellä kertaa yhtaikaisesti oleviksi, pysähtyneessä nykyisyydessä, — silloin selviää, mitä elämäntahdon objektivatio oikeastaan sisältää. — Sekin, että laatukuvat herättävät mielihyväämme, perustuu pääasiassa siihen, että ne kiteyttävät elämän vaihtuvia kohtauksia. — Ylläesitetyn totuuden aavistus on luonut metempsykosin dogmin, opin sielunvaelluksesta.
[7] Jos maalari tahtoisi yhdistää hevoskaulaan ihmispään. Suom.
[8] Tämä kuolemanjälkeinen tutkielma on painettu kirjassa Essays on suicide and the immortality of the soul, by the laie David Hume, Basil 1799, sold by James Decker. Tämän baselilaisen jälkipainoksen kautta ovat näet molemmat mainitut Englannin suurimman ajattelijan ja kirjailijan teokset pelastuneet häviöstä, sittenkun ne isänmaassaan vallitsevan typerän ja ylen halveksittavan tekohurskauden vaikutuksesta, mahtavan ja röyhkeän pappisvallan toimesta oli hävitetty, Englannin pysyväksi häpeäksi. Ne ovat aivan intohimottomia, kylmän järkeviä tutkimuksia molemmista mainituista aiheista.
[9] Nirvana-sanan johto esitetään eri lailla. Colebrooken mukaan (Transact. of the Royal Asiat. Soc., nid. I, s. 566) johtuu se sanasta wa, 'puhaltaa' kuten tuuli, ja sen eteen on asetettu kieltosana nir; se merkitsee siis tyyntä, mutta adjektiivina "sammunut". — Myös Abry, Du Nirvana Indien, lausuu s. 3: Nirvanam merkitsee sanskritissa kirjaimellisesti sammumista, sellaista kuin tulen. — Asiatic Journalin mukaan, nid. 24, s. 735, kuuluu se oikeastaan Neravana, sanoista nera, ilman, ja vana, elämä, joten se merkitsisi 'tuhoutuminen'. — Spence Hardy, Eastern Monachism, s. 295, johtaa Nirvanan sanasta wana, synnillinen toivomus, ja kieltosanasta nir. — J.J. Schmidt sanoo Itämongolian historian käännöksessä, että sanskritin sana Nirvana käännetään mongolinkielelle lauseella joka merkitsee: "vaivasta päässyt", "vaivasta vapautunut". — Saman oppineen Pietarin Akatemiassa pitämissä luennoissa on Nirvana Sansaran vastakohta, mikä on alituisten uudestisyntymysten, himon ja pyyteen, aistiharhan ja muuttuvien muotojen, syntymisen, vanhenemisen, sairastamisen ja kuolemisen maailma. — Birman kielessä väännetään sana Nirvana, analogisesti muiden sanskritisanojen kanssa, Niebaniksi ja merkitsee "täydellinen häviäminen". Kts. Sangermanon Description of the Burmese empire, transl. by Tandy, Rome 1833, § 27. Tämän kirjan ensi painoksessa vuodelta 1819 kirjoitin minäkin Nieban.
End of Project Gutenberg's Kuolema ja kuolematon, by Arthur Schopenhauer