(Nyökkää siltavoudille.)
(Siltavouti ja kriivari asettavat yhdessä käsiraudat
Jussin käsiin.)
JUSSI. Syytön minä olen. Ja kyllä asia pian selviää. Jos Antilla auttaja on ollut, niin tunnustaa hän rikoksensa kysymättäkin. — Mutta jos laki määrää mun vangittavaksi, niin tässä on (Ojentaa kätensä. vähän uhkaavasti.) Mutta minä en pysy syyttömänä niinkään kauan kahlehissa kuin Antti (Kun käsiraudat ovat kädessä, vavahtaa.) En uskonut koskaan tällaisia kantavani.
VALLESMANNI (Töykeästi.) Myöhäistä nyt on katua. Olisit ajatellut ennen
(Rengille.) Vie vangittu tuonne kamariin.
JUSSI. Mitä varten? Eikö syytetty saa olla kuulemassa, mitä hänestä todistetahan?
VALLESMANNI. Oikeudessa. Mutta ei täällä (Rengille,) Vie mies kamariin.
(Renki ottaa Jussia käsivarresta aikoen ohjata kamariin, mutta Jussi nykäsee kätensä irti ja menee yksin avaten itse ovenkin. Renki jää tupaan.)
VALLESMANNI (Nousee ylös, koettaa saapasvarttaan, josta näkyy ruoskan varsi, sekä poveaan. — Lähtee kamariin päin,)
HERASTUOMARI (Nousee. — Vallesmannille.) Pitäkää edes tällä kertaa syytetty ihmisenä ja miehenä.
VALLESMANNI (Ylpeästi.) Tämä on yksin minun asiani.