RENKI. Tarvitseeko herra vallesmanni mua?
VALLESMANNI. En (Merkitsevästi.) Voin kyllä yhden miehen kanssa keskustella yksinkin.
(Menee kamariin.)
(Herastuomari ja siltavouti tulevat keskilattialle, puhuvat hiljaa keskenänsä, herastuomari ravistelee päätänsä, siltavouti nyökkää. Jäävät jännitetyn näköisinä katsomaan kamarin oveen.)
KRIIVARI (Oikoo jäseniään.) Hoh, hoh! Jopa sitä on taasen istuttukin
(Ottaa laukusta pullon.) Eiköhän oteta ryyppy (Kaataa lasin täyteen.
Tarjoo.) No, herastuomari!
HERASTUOMARI (Jyrkästi.) En huoli.
KRIIVARI. Entäs siltavouti?
SILTAVOUTI. En minäkään.
KRIIVARI. Sitten juon minä (Juo.) Mitä te kuuntelette. Surettaako teitä, että yksi mies saa puhutella vallesmannia kahdenkesken (Nauraa.) Se tekee vaan hyvää tuollaiselle turpeenpuskijalle. Tuntee seuraavalla kerralla herran.
HERASTUOMARI. Mikä sinä sitten olet. Herrojen narri!