JUSSI. Mikä hätä sitä on valmihissa mailmassa ja hyvässä talossa, (Merkitsevästi Maijalle ja Antille) kun ei liikaa sure. Mutta te surette vähän liikaa, (Maijalle) varsinkin sinä. Tämä asia ei kannata surra, vaikka se suututtaa (Antille.) Mutta huomennahan sinä kumminkin pääset vapahaksi, sillä ei koko oikeus voi olla pilalla.
ANTTI. Niin, saa nähdä. Mikä sen tietää, mitä koukkuja vallesmanni vielä keksii.
JUSSI (Ajatuksissaan.) Niin se vallesmanni.
MAIJA (On koettanut tekeytyä välinpitämättömän näköiseksi. Keksii tekosyyn, jonka varjolla voi poistua.) Minä menen katsomahan, eikö siellä jo mahda olla ruokaa.
(Menee ulko-ovesta.)
JUSSI (Pienen vaitiolon jälkeen Antille.) Sinä et ole sanonut, mitenkä suutari sai sun suuttumahan, mutta sen tiedän kumminkin varmasti, että hän itse itsellensä saunan lämmitti. Ja sen tietävät kaikki. Jos vaan oikeudessa kerrot suorahan asian, niin omalla päätöksellänsä lautakunta sun vapauttaa, vaikka tuomarikin olisi vallesmannin puolella.
ANTTI. En minä rupea mitään kertomahan. Saavat uskoa muuten.
HEIKKI. Mikset kerro? Mitä sinä suutarista säästät.
JUSSI. Etkö voi kertoa?
ANTTI. En tahdo.