JUSSI (Välinpitämättömästi.) Se oli sellainen kirja, jossa puhuttihin viinan turmiollisuudesta. Ja sen mukana oli sitten paperi, johon saivat kirjottaa nimensä ne, jotka lupaavat heittää viinan kokonansa.
HHEIKKI. Mitä siinä sanottiin?
JUSSI. En minä muista aivan tarkkahan, mutta käy lukkarilta lainaamassa, niin saat lukea. — Kun tulet huomenna tänne, niin ota silloin tullessasi.
ANTTI (Hymähtäen.) Mitä uusia oppeja ne nyt taas ovat?
JUSSI. Eihän ne aivan uusia oppeja ole. Johan kirkossa on saarnattu viinaa vastahan, niin kauan kuin minä muistan.
8:s kohtaus.
Antti, Jussi, Heikki, Salttu ja Kaisa.
SALTTU (Noin 45-vuotias, kuihtuneen näköinen, työpuvussa. Tulee ulkoa jonkun verran humalaisena.) Eikö Kaisa ole kotona?
JUSSI (Hiljempää Antille ja Heikille.) Siinä on yksi hyvä, joka tarvitsisi sekä saarnat että kirjat (Saltulle.) Kyllä Kaisa kotona on. Onko ikävä?
SALTTU (Nauraa höräyttää.) Ei ole (Istuu arkulle.) Tuota, vallesmanni käski sanoa, että hän tulee tänne tänä iltana.