KAISA. Mitä sinä siitä välitit. Et sinä kumminkaan kykene ketään silmiltäsi karistelemahan.
SALTTU (Ylpeästi.) Minäkö?
KAISA. Sinä juuri. Et sinä miesten joukkohon kelpaa.
SALTTU. Mutta minä teen vielä sellaisia, jotta mainitahan.
KAISA. Niin. Suutut ja otat selkähäsi.
SALTTU. Voi herran jee! (Itkunsekaisella äänellä.) Olenko minä niin huono mies? Kyllä minä räätäri-Fapeen ainakin voitan.
KAISA (Auttaa Salttua riisumisessa.) Älä nyt siinä jullita. Minkä sille tekee, että Jumala loi sun lampahan nahasta.
SALTTU. Mutta kun sinäkin, Kaisa, niin sanot. Mitä varten sinä otit näin huonon miehen. Et sinä kumminkaan yhtään tykkää musta.
KAISA (Kuin lapselle.) No tykkään, tykkäänhän minä susta. Mene nyt vain maata.
SALTTU (Kömpii puoliksi riisuutuneena alasänkyyn.)