LIISA. Eikö löytynyt?
JUSSI. Ei.
LIISA (Tulee lähemmäksi.) Kuule Jussi. Ethän suutu mulle?
JUSSI. Kuinka niin?
LIISA. Lupaa nyt vaan. Sanon sitten.
JUSSI. No en suutu. — Mitä se sitten on?
LIISA. No, kun minä kerroin Maijalle. — En minä tiedä, kuinka se oikein kävi. Tahi oikeastansa Maija arvasi sen. Ethän ole siitä vihainen?
JUSSI (Nojaten kaappiin.) Mitäpä siitä vihainen olisin. Tuleehan se kumminkin tiedoksi. Mutta isälle en tahtoisi juuri tänä päivänä sanoa.
LIISA. Älä pahastu. Kuule, sinä olet niin synkkä. Mikä sua vaivaa? Sun täytyy olla iloinen.
(Silittää Jussin otsaa.)