— Niinpä kyllä… Mutta ei hänen kanssaan leikikseen ole asioissa, vaikka on tosin vähäinen varreltaan Sen näin taas, kun oli vanha niittyjuttumme esillä… Haukkui silmät, korvat täyteen, vaikka oli vasta saanut sakkoa!
— Niin… mitenkä meni se juttu nyt?
— Lykättiin taas… ja tiesi, kuinka monennen kerran…
— Mikä niitty teillä oli nyt viimeksi tingassa?
— Kaikkihan ne ovat vielä tingassa… mutta Seitavuopiosta oli tällä kertaa suurin riita… Minä olen sen raivauttanut, mutta pappi tekee sen heinän melkein joka vuosi… Mutta ensi käräjissä näytän, miten käy… Minä sain eilen paperin, jonka luulen tepsivän. Vahinko vain, ettei se ennättänyt näihin käräjiin… Ja ensi kesänä aion joutua niityille ennen pappia, kävi sitten kuinka kävi!
— Hyvä! huudahti Jouni. — Minä tulen heinämieheksi, jos en mene
Ruijaan!
— Se kyllä sopii… Mutta uskallatko papin niitylle?
— No, ei kai pappi minua sentään syöne, nauroi Jouni. — Ja sitä paitsi luulen, ettei Kaarina-emäntä sitä sallisikaan.
— Mitä Jouni puhuu Kaarina-emännästä? kysäsi Saara lieden luota.
— En mitään erityistä.