Hän astui ovelle ja avasi sen selkoselälleen:
— Pappi on hyvä ja laputtaa tiehensä! karjaisi hän ja osoitti ovea.
— Sinä uskallat ajaa minut ulos, heittiö?
— Uskallan! Ulos ja heti paikalla!
Herra Olaus seisoi hetken epäröiden, mutta otti sitten kintaansa ja lakkinsa sekä astui pystyssä päin ulos, luoden mennessään nimismieheen vihasta kirkkaan katseen.
Ovi paukahti kiinni hänen jälkeensä.
Emäntä juoksi hätääntyneenä sisään. — Ulosko ajoit papin, Maunu?
Sitä sinun ei olisi pitänyt tehdä! puhui hän kiivaasti hengittäen. —
Navetan ovelta näin, kuinka hän äkäisesti valjasti poronsa ja laski
pyrynä pihasta ulos.
— Sinne menköön vaan, mokomakin riitapukari! Tulee tänne teuhaamaan, niinkuin olisi isokin herra…
— Iso herrahan se onkin… ja sinä menet ajamaan ulos!
— Iso, iso, matki nimismies, mutta en lempo soi kärsi, että lappalainen minua kovin komentelee!