— Miehiä niitä on meidänkin heimossamme, nauroi Jouni.
Nimismies ei vastannut mitään, käveli vain kiivaasti edestakaisin.
— Tillä oli nulppo polo, sanoi poika, joka äsken oli tuonut sanan papin tulosta.
— Kyllähän Jouni-setä sen tiesi, vai mitä, Eerikki?
— Tieti kyllä! vahvisti pikku mies totisena.
Nimismies mitteli lattiaa ähkien kuin umpea kahlaava poro, pysähtyi sitten äkkiä Jounin eteen ja kysäsi:
— Mitä arvelet pyhän Andreaan päivästä?… Silloin ei ole paljon kirkkokansaa, kun väki on Ruijassa.
— Minusta on yhdentekevää, vaikka pyhän Aatamin päivänä. Pääasia on, että saan sen veron kuitatuksi. Luulen, ettei pappi tule saamaan minua toista kertaa venteeseensä.
Nimismies mietti hetkisen.
— Mutta mitä, jos et menisi ollenkaan? virkkoi hän äkkiä.