— Eroamaanko pakkaa?
— Niin, mutta Runni pitää sen kurissa.
— Runni ei ole ensimäistä kertaa tällaisilla matkoilla. Se on viisas koira. —
— On siinä Leenalle kengäsvärkkiä taas, nauraa röhähti Salkko hetken päästä.
— Ei ole äiti vielä entisistäkään selvinnyt.
— Hyvä on, että on varastossa, virkkoi isä. — Kyllä Lainion kauppiaille nutukkaat kelpaavat. Vankka on tingannut sata paria täksi talveksi.
— On siinä taas papille ja nimismiehelle ihmettelemistä, kun nämäkin kunturat [Kuntura = yhden poron koipinahat] ovat orressa, nauroi poika ja ääni ilmaisi täysikasvuista miestä.
Salkon sameassa katseessa kuvastui jonkunlainen epämääräinen ihailu, kun hän huomasi pojan kehittyneen ikäänsä edelle.
— Viisas mies se "länsy", puheli hän. — Katselee vain orressa riippuvia koipia, kääntelee päätään ja hokee: 'Jaha, Salkko on taas tuonut Lainiosta koipia Leenalle. Paljon se Vankka teurastaakin. Jaha!' — Eikö se ollut niin?
Hän nauroi ja täytti piippunsa.