– Niin vain…

Vanhus kävi vähän neuvottomaksi, mutta jatkoi itsepintaisesti:

– Sanokoonpa sitten, kun tiennee.

— Eiköhän tuota saataisi… rukouksen kautta? Papilla oli suu täynnä poronlihaa.

— Mene huukiin! Ei, hyvä mies!

— No mitenkä sitten?

— Ka, kättenpäällepanemisen kautta, tiedämmä.

— Hm.

— Niin se saadaan! innostui vanhus ja hänen kirkkaat silmänsä loistivat itsepintaisina. — Joonas-Pieti pani kätensä minun päälleni ja todisti synnit anteeksi… ja silloin tulin minä kristityksi ja sain pyhän hengen. Ja niin pitäisi papillekin käydä.

— Niinpä pitäisi…