KALLA (panee tupakaksi). Tietää se pappikin leikissä olleensa! Hahhah!
Onkin vähän toista kuin Muotkan kirkon saarnatuolissa. Hahhah!
(Aurinko on sillävälin alennut. Tunturi jono hehkuu
sinervänpunaisena.)
NIMISMIES (palaten rannasta). Meidän on aika lähteä. (Kallan puoleen kääntyen.) Tässähän on talo lähellä?
POLIISI (viitaten pohjoiseen). Joo, tuon suvannon päässä.
KALLA. Joo, siitä rupeaa heti näkymään, kunhan menette vähän matkaa.
NIMISMIES. Me lähdemme.
(Miehet nousevat ja kokoilevat kapineitaan. Nimismies, pappi ja poliisi jättävät hyvästit laskemalla oikean kätensä hyvästeltävän harteille; kirjailija ja ylioppilas jättävät hyvästit kädestä. Heittävät laukut selkäänsä ja painuvat rantaan,)
NIMISMIES (joka on jäänyt vähän jälelle). No hyvästi nyt, Kalla! Me viemme terveisiä taloon.
KALLA. Vie, vie, veljeni! Illalla mekin tulemme Kaarinan kanssa.
NIMISMIES (heittää laukun selkäänsä). Jaa, jaa. (Menee.)