— Mutta sinähän et ole vielä pukeutunutkaan, — sanoi hän Helenan nähtyänsä.
Helena oli puettu jotenkin niinkuin sinä alkuaikana, jolloin hän oli muuttanut kaupunkiin eikä hävennyt yksinkertaisuutta missään seurassa.
— Suo anteeksi, mutta minä aijoin tulla näin, — vastasi hän, — vaan jos sinä tahdot, niin pianhan minä — —
— Ei, ei, anna olla. Tietysti voit tulla noinkin. Emmehän me vielä julkaise kihlaustamme, vai mitä?
— Ei, Reinhold. — sanoi Helena pyytäen. — Ja tunnustaakseni ei minulla ole erityistä halua ollenkaan mennä sinne, niin että jos vaan sinä —
— No kas niin, Helena! Älä nyt vaan rupea pahalle tuulelle, tänä iltana aijomme hauskutella.
— Enhän minä vähimmässä määrässäkään —. Mistä sinä sen sait? — sanoi Helena noutaessaan päällysvaatteitaan naulasta ja siten peittäen kasvojansa näkymästä.
Ja niin he ajoivat iltamaan.
* * * * *
Seuroissa, suurissakin ja kirjavissa, on aina jokin henkilö, joka yleisintä huomiota herättää ja josta enin sillä hetkellä puhutaan.