Eikä paljon puuttunut, ettei Reinhold näissä tanssiaisissa ollut tämmöisenä sankarina. Ainakin hyvä toinen puoli yleisöstä tunsi hänet ja rupesi kohta puhumaan hänestä, kun hän miehekkäällä ryhdillä, jäykän niskan nytkähdellessä seurasi yhtä tunnettua Helenaa juhlasalin läpi ja he istuutuivat lavan viereisille tuoleille alkanutta juhlapuhetta kuuntelemaan.
Vielä enemmän häntä huomattiin, kun hän sitten tanssin aikana pyysi
Helenaa valssiin ja pyöri hänen kanssaan salin ympäri.
Mutta Helenalle oli tämä valssi hänen elämänsä vaikeimpia hetkiä. Ei hän itse ymmärtänyt miksi se niin oli. Hän luuli syyksi sen, että ihmiset katsovat kuinka hän pyörii yksinkertaisessa puvussa ja huomaavat että hän on korkeissa kengissä.
Hän ei uskaltanut Reinholdin tähden kieltäytyä tästä ensimäisestä tanssista. Mutta kun kierros oli tehty ja Reinhold oli saattanut hänet sivuhuoneeseen, ei hän sanonut enää tahtovansa tanssia.
Reinhold sen sijaan katosi tanssin pyörteeseen. Varmaan hän olisi välillä tehnyt matkaa Helenankin puheille, mutta ihmiset hänet valloittivat ja sekoittivat joukkoonsa.
Pari kertaa Helena vaan näki häntä koko ensimäisen tanssiosaston aikana.
Ensi kerralla hän tuli erään naisen seurassa bufettisaliin ja tarjottuaan tälle virvokejuomaa itse ilosesti joi kaksi lasia punssia. He puhuivat teaatterista.
Toisella kerralla pysäytti Reinholdin, niinikään tässä bufettisalissa, pienenlainen, kalpea ja hiljainen herra, nähtävästi sivistyneestä säädystä. Ensin he sanoivat toisilleen jotain vähäpätöistä ja aikoivat erota, mutta sitten sanoi se herra vielä jotain, johon Reinhold nauraen vastasi. Ja nyt he tulivat ihan lähelle toisiansa ja alkoivat vilkkaammin puhella, kunnes puhe vähitellen muuttui innokkaaksi väittelyksi, niin että molempain kädetkin alkoivat kiivaasti liikkua. Pieni hermostunut herra ei saanut Reinholdilta tarpeeksi puhevuoroa, ja puristeli, hänen puhuessa, huulensa vaan itsepäiseksi hymyileväksi viivaksi, mutta iski heti pienenkin loman syntyessä terävän sanansa väliin.
Helena koetti kuunnella ja lähestyä heitä niin paljon kuin mahdollista oli, etteivät he häntä huomanneet. Mutta ei parhaallakaan kuuntelemisella erottanut tuosta vilkkaasta sanavaihdosta muuta kuin yhtämittaa sanan: sosialismi, sosialismi ja sosialismi.
Merkillistä se oli Helenasta. Nyt olivat asiat jo niin pitkällä että hän ja Reinhold olivat kihloissa, mutta pääasiasta ei heidän välillään vieläkään ole ollut mitään todellista keskustelua.