— Reinhold, sinä et tiedä, mutta siellä meilläpäin olivat maat todella niin, että jos sulkua nostettiin, niin kaikki tuli veden alle. Talot hävisivät ja ihmiset joutuivat kerjäläisiksi, sillä ei tehtaihin voitu heitä kaikkia ottaa.
— Talonpojatko häviöön! "set'apsyrt", sanoo ranskalainen. Kyllä talonpoika aina leipänsä löytää. Ja sitäpaitsi talonpoika on sosialismin luonnollinen vihollinen. Ei hän tahdo tietää muusta kuin maastansa. Ei hän huoli meidän aatteistamme. Ja useimmissa tapauksissa hän on suoraan vastuksenakin meille. Kun järjestynyt kaupunkilainen työväestö saa lakkojen avulla palkat ylenemään, kuka silloin kaikista mahdollisista reijistä työntäytyy kaupunkiin työnansiolle ja taas alentaa palkat, ellei juuri talonpoika!
Helenalla olisi ollut tähänkin vastaväite, mutta hänen mielensä oli tällä hetkellä jähmettynyt kaikelle ulkopuoliselle. Reinholdin äskeiset sanat olivat repineet auki kipeimmän kohdan hänen sielussansa: Papan oli tappanut juuri tuo sulkuasia; nyt sanoi Reinhold että koko juttu oli ollut turha. Oliko se siis turha vai ei? Helena ei löytänyt mitään vastausta. Mutta kysymys oli hänelle niin tärkeä, että se siinä silmänräpäyksessä uhkasi sekottaa kaikki hänen aivonsa.
Kun Helena ei mitään puhunut, katsoi Reinhold keskustelun päättyneeksi, ja rupesi maksamaan. Helena oli noussut ja seisoi ikkunan luona, koneellisesti ja tylsin katsein tarkastellen Reinholdia.
Tämä oli sangen hyvällä tuulella, sytytti mainion sikarin ja kun kyyppari tuli sisälle, venytti jalkansa tahallaan rentonansa ulospäin, nouti taskustaan kukkaronsa ja laskuun vilkasematta heitti rahat ison herran tavalla pöydälle, huolimatta takasinmaksusta.
Rahojen kilinä herätti Helenan, hän näki Reinholdin asennon ja hänen silmänsä aukenivat.
Kyypparin lähdettyä Reinhold nousi, lähestyi Helenata ja huomaamatta, että tämä oli jäykistynyt, aikoi suudella häntä.
— Ei, ei, — sanoi Helena käyden hänen käsivarteensa ja pyrkien pois, — älä viitsi, Reinhold!
— No mikäs nyt, pikku kulta? Jos me olemme kerran kihloissa, niin semmoinen pieni hellyys kuuluu asiaan, vai kuinka?
— Ei, Reinhold, ei nyt tällä hetkellä.