TIITUS: (kääntyy päin Domitianusta). Ääh! (Raivokkaasti): Minä olen
Rooman keisari, minä, minä, minä!
DOMITIANUS: Sinä olet Rooman keisari, sinä yksin. Terve caesar, Rooman imperaattori!
SEURUE: Terve caesar, Tiitus Flavius, Rooman imperaattori!
TIITUS: (masentuneena, itsekseen): En voinut, en voinut! (Ääneen): Kuinka koreana sinä olet, Domitianus. Kuitenkin sanon sinulle: liian paljon odotat purppuratoogasta. Ei kukaan mene varmemmin kuolemaa kohden kuin keisari.
DOMITIANUS: (ympäristölleen): Hän hourailee.
MUUT: (nyykäyttävät myöntävästi Domitianukselle päätä).
TIITUS: Jos tahdot onnellisesti hallita, älä hallitse. Älä kajoo mihinkään. Anna kaiken tapahtua niinkuin se itsestänsä pyörii sinua vastaan.
DOMITIANUS: Antakaa hänelle vettä. Hän on kuumeessa.
TIITUS: En minä houraile. Ennen hourailin. Nyt kaikki selkiää. Älä ensinkään hallitse. (Vaipuu ajatuksiinsa).
CALLIAS: (osottaa pitävänsä Tiituksen tilaa arveluttavana ja kehottaa läsnäolijoita poistumaan. Vastaanottaa lähettiläältä pergamenttikäärön).