Meillä on Venäjällä enemmän ystäviä kuin me tiedämme aavistaa.
* * * * *
Omituinen ilmiö on, että siellä tavallisesti vaan aniharvat kirjailijat samalla aikaa ovat vallan päällä, ja vaikuttavat yleisöön; muut ovat silloin aivan vähäpätöisiä näiden suuruuksien rinnalla.
Niinpä on tähänkin aikaan, Turgenjefin kuolemasta saakka, Leo Tolstoi ollut melkein ainoa huomattavampi kirjailija, mutta hän sitä merkitsevämpi ja vaikuttavampi. Niinkuin Venäjän hallitsija on yksi ja kaikki hallitusnuorat koko laajasta valtakunnasta juoksevat hänessä yhteen, niin Leo Tolstoi on siellä näkymättömän aatteen kuningas yksinänsä.
Huolimatta siitä, että useimmat ja tärkeimmät hänen kirjoistansa ovat Venäjällä kielletyt, on hänen maailmankatsomuksensa siellä hyvin tunnettu ja jo tehnyt aivan arvaamattoman vaikutuksen laajaan ympäristöönsä. Tietysti on Venäjänkin yleisössä paljon niitä, jotka mielellään järkeilisivät hänen aatteensa mitättömiksi ja sanovat ukkoa höperöksi. Mutta niin ei suuri yleisö. Melkein yhtä suuri yleisyys kuin Venäjällä, on hänellä ulkomaillakin, enin ehkä Englannissa ja Amerikassa. Siellä sitäpaitsi tunnetaan perusteellisemmin hänen aatteitansa, koska kirjat ovat saatavissa.
Venäjällä ovat nämät aatteet voineet levitä ainoastaan puheiden kautta miehestä mieheen. Ja puheet taas syntyvät siitä, että ihmiset näkevät hänen toteuttavan elämässään uskoansa. Kaikki tuntevat Jasnaja Poljanan ja vanhan kreivin elämäntapoja siellä. — Talvella asuskelee Leo Tolstoi kuitenkin perheensä mukana kaupungissa, vaimonsa ja lastensa talossa, syventyneenä siellä kirjallisiin töihinsä, ja myöskin vastaanottaen luoksensa lukemattomia uteliaita kävijöitä, kysyjiä, väitteliöitä, tiede- ja taidemiehiä, avun ja neuvon hakijoita.
Tämän Venäjän yksinvaltiaan aatteenkuninkaan luo minunkin oli nyt meneminen.
* * * * *
Kreivinna Tolstoin talo on Moskovan syrjäosassa. Eräältä torilta käännytään kapealle kadulle, kuljetaan suuren oluttehtaan ohitse ja lähestytään jotakin vielä suurempaa tehdasta. Sitä ennen on korkea aita, jonka takana puutarha ja pieni piha. Melkein keskellä tätä pihaa seisoo vanhan näköinen kaksikerroksinen puurakennus, jossa Tolstoin perhe asuu talven aikana.
Kun tulin sisälle, katsahti lakeija vähän oudosti minuun ja ilmoitti, että kreivi ottaa vastaan vasta 8:lta illalla. Minä pyysin tavata tuttavaani, joka satunnaisesti työskentelee täällä, ja hän vei minut yläkertaan, luvaten kohta ilmoittaa tulostani. Täällä oli tuttavallani — hän on taiteilija Ge vainajan poika, Nikolai Ge, — edessään Tolstoin uuden romaanin, "Ylösnousemuksen" korrehtuuri. Osa romaania on, kuten tunnettu, jo painettu "Niva"-nimisessä kuvallisessa aikakauslehdessä. Samaan aikaan sitä painetaan useimmissa muissa maissa, joihin käsikirjoituksia on myöty. Tolstoi on tehnyt poikkeuksen tavallisesta tavastaan antaa käsikirjoituksensa vapaasti kenen tahansa painatettavaksi. Nyt on hän myönyt käsikirjoituksensa auttaaksensa rahallisesti duhoboorien — sotapalveluksesta kieltäytyvien — siirtymistä Amerikaan. Romaanin toinen puoli ei ole läheskään vielä lopullisessa muodossaan. Kun tarkastelin noita kovin muutettuja korrehtuuriarkkeja, kertoi ystäväni, että Tolstoi tavallisesti muuttaa ensimäisessä korrehtuurissa melkein kaikki paikat, — toisessa korrehtuurissa useasti yhtä paljon ja vasta kolmannessa jääpi jotain oikaisematta. Useasti tulee lisään suuria osia, monasti seikkoja, jotka valaisevat ihan uudelta kannalta kerrottuja asioita. Nykyjään on kirjailija ankarassa työssä tämmöisen viimeistelyn vuoksi, joka työ kysyy sitäkin suurempaa voimain ponnistusta, koska se on välipuheen mukaan määräajaksi loppuun saatettava. Kaikki venäläiset, joiden kanssa olen tästä romaanista puhunut, ovat aivan haltioissaan siitä, ihmettelevät sen innokasta, nuorteata henkeä, kuvauksien tavatonta elävyyttä ja psykologian ehdotonta vaikuttavuutta. Ainoastaan "Moskovskija Wiedomosti" on esiintynyt moittivalla arvostelulla. Siinä paheksitaan, että Tolstoi on jälleen tuonut kaunokirjallisuuteen "likaa" ja ruvennut avonaisesti puhumaan kevytmielisistä naisista, — että luottamus tuomio-istuimiin on horjahutettu y.m., selvällä tarkoituksella sanoa, että tämä romaani olisi Venäjällä kiellettävä!