UUNO: Leena, katso ympärillesi…
VALTANEN (menee synkkänä puhelimelleen, soittaa polisikonttoriin): Haluan, että asianomainen tutkinto pidetään äskeisen tapahtuman johdosta luonani—viipymättä.—Nyt heti.—Ei, ei, heti.
ROUVA VALTANEN: Aleksander!
MARTTA (yhtaikaa): Isä, eikö voisi lykätä!?
VALTANEN: Olkaa huoletta. Tämä on välttämätöntä. Ja sitäpaitsi sopiva kuritus hänen röyhkeydestänsä.
(Menee vasemmalle).
UUNO: Hyvä on.
LEENA: Mitä? Mitä hän soitti polisikonttoriin?
UUNO: Ah, muodollisuuksia.
LEENA: Voi, että sinä toki pelastuit!