UUNO: Enhän sano, että he epäilevät, ainoastaan että he voisivat…
LEENA: Mutta kuinka saattavat semmoiset ajatukset…
UUNO: Ja epäilkööt minua, mutta että he ajattelisivat sinusta, sitä en voi sulattaa.
LEENA: Ettäkö minullakaan ei ollut mitään Valdemarin hukkumista vastaan—?
UUNO: Voisihan niinkin olla, sanon minä.
LEENA (nopeasti): Mitä setä soitti polisikamariin?
UUNO: Ah, ainahan tapaturmaisen kuolemantapauksen jälkeen on pidettävä polisitutkintoa.
LEENA: Pidetäänkö täällä polisitutkinto?!
UUNO: Sanoinhan sinulle, että se on pelkkä lainvaatima muodollisuus…
LEENA: Jos täällä todella aijotaan pitää polisitutkintoa, ymmärrän minäkin, että eromme on välttämätön.