VALTANEN (laskien hetkeksi kuulotorven alas, Uunolle): Mitä?
UUNO: Ei saa sanoa mitään lähdöstäni.
VALTANEN (jälleen puhelimeen): Ei, ei Uuno lähde, ei, ei.—Voit tulla milloin hyvänsä, tyttöseni.—Ei, ei hän lähde.—Paras kun tulet heti, ennen päivällistä.—Terve tuloa, terve tuloa! (Jättää puhelimen. Uunolle): Ilmoita minulle, kun Leena saapuu. Hänellä on jotain pahoja uutisia pankista.
UUNO (raskaasti): Ah, isä… (Itsekseen): Nyt se alkaa.
VALTANEN (pysähtyy menostaan vasemmalle): Tiedätkö ehkä mitä se on?
UUNO: Huomauttaisin vaan siitä omituisesta seikasta, että herra van der
Vaer ei ole täällä, vaikka kello on jo viisi.
VALTANEN: Niin, todellakin, kello on jo viisi.
UUNO: Ajattelin vaan, että kenties on siihen syynä—muutamat huhut.
VALTANEN: Mitkä huhut?
UUNO: Taidatte olla koko kaupungissa ainoa, joka ette niistä tiedä.
Pankissa on jälleen odottamaton tarkastus.