LEENA: Niin, älkää pahastuko, setä,—voihan olla, että aivan turhaan vaivaan teitä ja sekaannun luvattomasti asioihin, jotka eivät minuun kuulu…
VALTANEN: Sano vaan, lapseni.
UUNO (pahaa aavistaen työntää nojatuolia lähemmäs isäänsä).
LEENA: Pankissa puhutaan yleisesti, että tirehtööri tulee tarkastuksen johdosta toimestaan pidätettäväksi. Toiset sanovat että hänet on jo määrätty vangittavaksi,—en minä sitten tiedä.
VALTANEN (mielenmalttinsa säilyttäen): Sangen ikävä, lapseni, minä vilpittömästi surkuttelen prinsipaaliasi, mutta auttaa en häntä enää halua.
UUNO (hillittömästi): Mainiota!
VALTANEN: Mitä »mainiota»? Pyydän olemaan sekaantumatta keskusteluun.
LEENA: Ei tirehtööri ole minua tänne lähettänyt.
VALTANEN: Älä pelästy, lapseni, tuolle minä vaan. Vieläkö sinulla on muuta ilmoitettavaa?
LEENA: Tarkastuksen aikana minulle näytettiin useita vekseleitä, jotka olin vekselikonttoon merkinnyt vaillinaisesti, mutta se oli tapahtunut tirehtöörin käskystä.