— Semmoisia kortteeria saa herra mennä Antipoffilta hakemaan, — sanottiin Henrikille ja ovi paiskattiin kiinni hänen nenänsä edestä.
Henrik aikoi ajaa takasin hotelliin, mutta tunsi olevansa niin sairas, että mahdollisesti pitäisi jäädä vuoteeseen muutamiksi päiviksi, ja hotelli sentähden pelotti. Hän päätti käydä ensin ainakin kysymässä oliko merikadun kortteeri vielä vapaa, että jos huomenna ei jaksaisi enää hakea uusia, niin voisi hätätilassa vaikka nyt sitten asettuakin sinne.
Hän ajoi ja koetti kuvailla, ettei hän vielä ole mitenkään antautunut.
Kortteeri oli tietysti vapaa.
Kaikki tutut olennot ilmestyivät ahtaaseen neliskulmaiseen eteiseen sekasin avattujen ovien kanssa, kun kuulivat Henrikin nimeä mainittavan: issikka, emäntä, nuorempi tämän punatukkaisista tyttäristä, issikan vaimo. Ylhäällä pienen nurkkahyllyn päällä paloi eteisessä vähän savuava lamppu. Emäntä oli yhä samassa punasenruskeassa, valkotäpläisessä puvussa. Hän mittasi Henrikiä katseillaan voitonriemuisesti senjohdosta, että tämä oli palannut, vaikka oli riidalla lähtenyt. Mutta otti hänet kuitenkin heti takasin holhooja-suosioonsa, joka holhous oli Henrikiä ennenkin jo harmittanut, koska siinä ilmeni ikäänkuin asettumista ulkopuolelle tavallisten hyyryläis suhteiden rajoja.
Henrik jätti kaikki eteiseen ja meni huoneeseensa, sekä sytytti toisen niistä kynttilöistä, jotka niinkuin ennenkin seisoivat pöydällä molemmin puolin lamppua.
Hän olisi mielellään palannut takasin hotelliin ja jättänyt tämän hyyrykysymyksen vielä ratkaisematta, mutta hän oli niin väsynyt ja vilu puistatti niin ankarasti hänen ruumistaan, ettei hän tuntenut voivansa enää minnekään mennä.
— Hilma olisi niin hyvä ja laittaisi minulle kohta vuoteen, minä en ole terve, — sanoi hän Hilmalle, joka jo toi uunin eteen sylillisen pieniä koivuhalkoja.
— Minä näen sen, että maisteri on sairas, — sanoi Hilma osanottavasti huolestuneena.
Henrik kulki edestakasin huoneessa ja hampaat kalisivat hänen suussaan. Kauan hän ei jaksanut kävellä, vaan istui tutulle paikalle sohvalle ja käpristi jalat alleen.