—Ota sinä tämä niinkauan kuin me asioissa ollaan. Eikä lapsi herännyt. Ja koska Sandra sen hellästi vuoteelle asetti, oli hän Heikin mielestä kauniimpi kuin kaunein Tyrvännäisten tyttäristä.
Mutta Riikki sanoi Heikille:
—Jos kasakat sinut tavottavat, annan minä tytölle viisikymmentä hopearuplaa ja hän katsoo lapsen.
Ja koska hän näki, että he toisiansa lempeästi puhuttelivat, sanoi hän viekastellen Sandralle:
—Taitaisi olla hänen morsiamenansa parempi? No, jos hän elävänä leikistä pääsee, tuo hän sinulle kultaa ja hopeata ja ottaa emännäksensä.
—Sen vannon valehtelematta, sanoi Heikki.
Ja Riikki sanoi:
—Jokos mennään. Ja oli menevinään hänen kanssaan ovelle.
Silloin Sandra ojensi salaa kätensä Riikin selän takaa ja tavotti Heikkiä hihasta, ettei hän vielä menisi. Mutta Riikki näki sen ja rupesi nauramaan.
—Taidat olla nälissäsikin? sanoi hän Heikille, ja Sandralle sanoi:—Syötä ja juota häntä kunnes minä palaan.