Molemmat herrat nenästyivät tästä kysymyksestä ja toinen käski kapteenin ensin sanoa ketä hän täältä haki.
Silloin kapteeni sanoi:
—Minä olen Kerttu Fagerlundin mies, mutta ketä te olette?
He sanoivat:
—Ohoh, sepä saadaan nähdä!
Kapteeni soitti ovelle.
Palvelustyttö päästi kaikki kolme sisälle ja nauraen ja makeillen niille kahdelle hienommalle herralle antoi näiden mennä odottamaan siihen viereiseen huoneeseen, jossa kapteeni oli aamupäivällä odotustuntinsa viettänyt, mutta kapteenille sanoi happamesti, ettei neiti Fagerlund ole tänäpäivänä enää tavattavissa.
Salista kuului vielä hienoa ompelukoneen käyntiä.
Kapteeni riisui päällystakkinsa ja pani sen naulaan.
Luullen miestä kuuroksi palvelustyttö huusi hänen korvaansa äskeisen sanansa toistamiseen.