—Jos näillä tehtäis rahoja niin paljon, että koko Veneh'oja vapaaksi ostettaisiin!
Ja koko Hinkki oli liekkinä. Silmät hehkuivat, posket paloivat. Ei tosin siksi, että Veneh'oja vapautettaisiin, vaan siksi, että rahoja tehtäisiin. Taas saattoi vaari kauan aikaa sen kustannuksella puhua Veneh'ojasta.
Vähän aikaa kuunneltuaan Hinkki sanoi:
—Pitäisi ruveta polisiksi. Sitte ei kukaan arvaisi.
Ja nämät sanat kuultuansa vaari taas hämmästyi Hinkin suurta neroa ja näki selvään, että hänestä tulee se mies, joka ei usko mitään ihmisestä ulkona olevaa pirua, vaan rohkenee olla piru itsessänsä. Mutta hän rakasti Hinkkiä niin, ettei uskaltanut vielä opettaa, peläten hänelle vaaraa. Sitäpaitsi Veneh'ojan asiain ymmärtämättömyyden takiakin hän päätti jättää lähemmän opettamisen kunnes Hinkki paremmin miehistyy. Ja sanoi:
—Olet huonoissa kirjoissa, eivät ota polisiksi.
Ja kun Hinkki rupesi miettiväiseksi, sanoi, tietäen Hinkin mielihalun:
—Menisit ensin merille, niin sieltä tultuasi saisit uudet kirjatkin.
Hinkki ihastui.
Ja siitä pitäen neljännelle luokalle asti hän ei muuta ajatellut kuin keinoja millä saisi isänsä ottamaan hänet koulusta, sillä laivan kapteenit eivät alaikäisistä karkureista huolineet, vaan vaativat holhoojan suostumusta.