MARTTA (tulee palvelijain ovesta). Vallinkorva onki tuoll kellariss.
ALPO. Häntäkö varden tänne nimismies haetaan?
MARTTA. Niin kait.
ALPO. Vallinkorva ei kuulunut olleen yöllä kodona. Muija vaan oli ja halkoryssä. Salama kirkkaalta taivaalta. Mikä senkin ryssän toi tänne näin varhain? En ehdinyt itse ensin järjestää kassakaappia. Nyt voi asia tulla huomatuksi liijan aikaseen.
MARTTA. Ilmanks minnuu aavistutti.
ALPO. Aavistuksista minä vähättelen, mutta näitä velkakirjoja on vaarallinen pidää kauvan hallussaan. (Pyörittää rahakaapin avainta sormessaan.)
MARTTA. Viskaa tuonn koskee', se avain!
ALPO. Ei, ei jouta vielä: ensin paperit paikalleen! —
MARTTA. Miull jo rupiaa mailma mustenemmaa' silmiss.
ALPO (miettii). Kuulkaapas äidi! Tässä lähitienoillako Vallinkorva lienee liikkunut yöllä?