KAISA. A mie käyn.
(Menee.)
ALPO. Vai jo sinä minua olet otottanut? Eihän tulostani vielä ole kuin viikon päivät.
LYYLI. Miks'et lähtöni jälkeen mitään kirjoittanut, vaikka lupasit? En tiennyt mitään aikeistasi.
ALPO. Minulla oli kovin paljo töitä viime aikoina, mild'ei liijaksi.
LYYLI. Sitäkin arvelin, kunnes tuli, aina uudestaan tuli se epäilys.
ALPO. Kuinka sanoit: "epäilyskö"?
LYYLI. Niin, että sinä lopultakin olit hyljännyt minut.
ALPO. Kuinka voisin hyljätä sinut, pulmuseni?
LYYLI. Sinä olit niin toisenlainen kuin ennenaikaan.