VILHO PALOKAS. Tähän vaan kosken niskaan. Vesimittauksia tehtävä.
VALLINKORVA. Saap'ha vennee!
PUHOS (ottaa lakin päästään). Ka inssinyör' jo on päässt kaartist?
VILHO (tervehtää miehiä). Vanhoja tuttuja! Ja Te taidatte olla
Vallinkorvan isäntä? — Vielä vaan Puhoskin elää ja naureskelee…
Niin, eilen tulin. Huuhkalla yhä vielä tupakkipuruksensa kesken… No,
mutta Ijäskö se noin on herrastunut?
PUHOS. Kas, ku pantii hamarin käyttäjäks' … valssipajjaa'. Hyvät palkat!
IJÄS. Ei kehuttavat!
HUUHKA. Eihä köyhäll oo puolta: tiijä, millo herraks' paiskataa!
PUHOS (naisille). Ei taija oll puhast kuppii, jos inssinyör' —
VILHO. Mulla onkin kiire. (Tarkastaa pulloja.) Mitäs teillä kaikkea on siinä?
IJÄS. A näit o kolmii sorttii ku sotamiehe rakkautt. Mitä vaa pittää?