— Mihin saan lähettää vaatteenne, kun olen tullut kotiin? — tiedusti näkymätön.
— Suokaa minun saada tietää, missä asutte, niin saavun itse ne noutamaan, — vastasi nuorukainen.
— Se on enemmän kuin voin suoda, — vakuutti näkymätön.
— Ettekö siis salli minulle onnea saada tavata teitä?
— Mainitsemaanne onnea en tahdo teiltä kieltää enempää kuin itseltäni iloa saada omakohtaisesti kiittää teitä kohteliaisuudestanne… Mutta minä tarkoitan vaatteitanne, ja minun velvollisuuteni on lähettää ne teille takaisin.
— Olette hyvin ystävällinen… On hauska saada kerran tavata teidät…
— Missä te asutte, herraseni? — kysyi tuntematon.
— Olen konttoristi Noran maatilalla, missä myöskin asustan.
— Entä nimenne, ellette pane pahaksenne?
— Kron.